Toukokuun puolivälissä vietetty äitienpäivä oli lämpimämpi kuin mikään päivä viime vuonna. Lämpötila nousi 13.5.2018 useilla paikkakunnilla 30 asteen tuntumaan, kuivan ja kuuman kelin jatkuessa lähes poikkeuksetta läpi kesän. Noin puolet Pohjoismaiden sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja upea lomasää vaivaa energiamarkkinoita. Sähkön pörssihinta on ollut ajoittain noin 50 prosenttia korkeammalla edellisvuoteen verrattuna.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 30.7. sähkön pörssihinnan nousseen toukokuun 22 eurosta megawattitunnilta 53 euroon. Pohjoismainen hintataso on ollut viimeiset viisi vuotta kohtalaisen alhainen, vain 25–35 euroa megawattitunnilta, Suomessa tukkuhinta on alueellisesti yleisesti reilut 5 euroa kalliimpi.
Lähialueiden kuivuus ja päästökauppa vaikuttavat voimakkaasti
Vahvaa vesivoiman tuottajamaata Norjaa on myös vaivannut poikkeuksellinen kuivuus, tämä lisää painetta Suomen markkinoilla. EU on lisäksi pienentänyt kiintiöitä päästöoikeuksiin, mikä on nostanut niiden kustannuksia. Tämä yhdessä veden puutteen kanssa on ajanut myös fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
“Norjassa vesivoimalla tuotetaan noin 90 prosenttia sähköstä. Kuivan ja sateisen vuoden ero voi olla Suomen koko vuoden sähkönkulutusta vastaava määrä”, kertoo Energiaviraston johtaja Antti Paananen Ylen haastattelussa.
Kohti Eurooppalaisia sähkömarkkinoita
Suomi on osa yhteispohjoismaisia energiamarkkinoita ja koko alueen tuotantotilanne vaikuttaa hintakehitykseen. Asiantuntijoiden mukaan hintataso tulee laskemaan ja ennusteet tukevat markkinahintaisen sopimuksen tekemistä. Nopeaa laskua hintoihin ei ole kuitenkaan odotettavissa, sääennusteen mukaan kuumasta ja kuivasta kelistä nautitaan vielä ainakin heinäkuun loppuun.
EU tasolla on pyrkimys siirtyä kohti yhtenäisiä sähkömarkkinoita. Paananen toteaa Ylen haastattelussa kehityksen olevan kuitenkin hidasta, erityisesti sähkön siirtoyhteyksien rakennuskustannusten vuoksi.
(Päivitetty 30.7.2018)
