Ilmastomasennuksesta kärsivä ei ole yksin – huoli ympäristöstä on kasvava stressitekijä

Ilmastomasennuksesta kärsivä ei ole yksin – huoli ympäristöstä on kasvava stressitekijä

Ahdistuneisuus ja masennus yhdistettiin amerikkalaisessa tutkimuksessa ilmastonmuutoksesta huolehtimiseen. Science Directin julkaisemassa tutkimuksessa oireita todettiin helpommin ihmisillä, jotka kantoivat huolta ympäristön ja elinolojen heikentymisestä. Huoli ei ole turha, sillä suurvallat ovat suhtautuneet vähättelevästi ilmastonmuutokseen ainakin toimenpiteissä mitattuna. Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos tulisi olemaan pitkäaikainen stressitekijä, sillä ilmastoasiantuntijoiden lausuntojen ylenkatsomisella nähtiin selvä yhteys vauraimpaan ja tilanteesta hyötyvään väestönosaan.

Huolestuneita ovat erityisesti asiantuntijat ja tavalliset kansalaiset

Ilmastotutkijat sekä toimittajat hakevat poikkeavissa määrin hoitoa ilmastoahdistuksen aiheuttamiin psykologisiin oireisiin. Paris Marx kirjoitti aiheesta kattavasti Medium-julkaisussaan, ja esitti myös vahvoja perusteluja globaalin toiminnan olemattomuudesta taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Samaan aikaan Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia ja Afrikka, kärsivät ennätyksellisestä kuumuudesta ja sen aiheuttamista katastrofeista.

Pariisin ilmastokokouksessa juhlittiin päätöstä rajoittaa maapallon lämpeneminen kahteen celsiusasteeseen, vaikka olemme jo saavuttaneet tämän mittarin puolivälin. Tutkijoiden mukaan, vaikka kaikki maat saavuttaisivat päästötavoitteensa, lämpeneminen saavuttaisi vähintään 2,7 asteen tason. Arvion jälkeen Yhdysvallat on vetäytynyt Pariisin sopimuksesta ja Australia poistanut aiemmin voimassa olevan päästöverotuksen.

Tutkijoiden lausunnoista ja tieteellisistä todisteista huolimatta ympäristöä hyödynnetään markkinatalouden ehdoilla. Suuryritysten saastuttamisen kaitsemiseksi ei ole näkyvissä tarpeellisia toimia.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien kriisien ennustetaan iskevän voimakkaasti juuri Kanadan ja Pohjoismaiden kaltaisille alueille, joihin odotetaan myös suuria muuttoliikkeitä. Silti näiden maiden johtajien toimia pidetään poikkeuksellisen pieninä taistelussa tulevia ongelmia vastaan. Henkinen hyvinvointi heikkenee etenkin matalatuloisten keskuudessa, kertovat Arizonan yliopiston tutkijat.

Yle uutisoi Lappeenrannan kaupungin keskilämpötilan nousseen sadassa vuodessa jo kolme asetetta, joka on Euroopan toiseksi korkein lukema. Voimakkain lämpötilan nousu on Ruotsin Kiirunassa, peräti 3,4 astetta. Euroopan sadan voimakkaimmin lämmenneen kaupungin joukkoon kuuluvat myös Kouvola, Joensu ja Vaasa.

Seuraava sukupolvi ikääntyy äärioloissa

Paris Marx kertoo oman ilmastomasennuksensa korostuvan vauraiden ja kehittyneiden länsimaiden toiminnasta, jossa ideologialla, vallassa olevilla henkilöillä ja lyhyen aikavälin ratkaisuilla on suurempi rooli päätöksissä kuin tulevien sukupolvien hyvinvoinnilla. Omat lapsemme tulevat tämän hetkisellä elinajanennusteella kokemaan ajan, jolle ennustetaan nykyisellä vauhdilla 4–6 astetta lämpimämpi planeetta. Etelä-Eurooppa olisi silloin Alppien lumipeitteen kadotessa ja jokien kuivuessa asuinkelvoton.

Turhautuneisuus ja ahdistus johtaa helposti välinpitämättömyyteen, vaikka pitäisi jaksaa taistella. Vastarinta ilmastonmuutoksen puolesta on edelleen olemassa. Muutokseen tarvitaan selvästi vahvempaa yhtenäisyyttä, sillä ihmiset on saatava toimimaan itse muutoksen tekijöinä. Jokainen voi edelleen vaikuttaa omilla päätöksillään, jotka ohjaavat yritysten ja valtioiden toimintaa. Uusiutuvat energiamuodot näyttelevät suurta roolia vaadittavassa muutoksessa.

Ilmaston, ympäristön ja fyysisen terveyden lisäksi myös henkinen hyvinvointimme on vaarassa jos elinympäristöstämme päättävät yritykset ja hallitukset kääntävät asialle selkänsä. Jatkuvasti tehdään päätöksiä, joita tuleva sukupolvi tulee kyseenalaistamaan.

Myös Suomen päästöjen ennustetaan kasvavan merkittävästi

Bios-tutkimusryhmän raportin mukaan kotimaiset toimet päästöjen vähentämiseksi valuvat hukkaan, sillä ympäristön hiilinielu pienenee huolestuttavasti päästöjä voimakkaammin. Kokonaispäästöjen ennustetaan olevan vuonna 2030 jopa puolet korkeammat kuin vuonna 2015. Syyksi kerrotaan pääosin metsänkäyttöön, avohakkuisiin ja biotalouteen liittyvät ongelmat.

“Vaikka kaikki hallituksen esittämät lisätoimet otettaisiin käyttöön, päästöt kasvavat raportin mukaan silti 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasosta. Myös kahden aikaisemman ilmastosopimuksen kaksivuotisraportin sekä hallituksen Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarvioinnin luvut kertovat, että hiilinielujen huomattava heikkeneminen vie edellytykset päästövähennysten saavuttamiselta”, kerrotaan Biosin raportissa.

Lähteet:

Bios-tutkimusryhmän kokoamat keskeiset tutkimusraportit

Sciense Direct ilmastonmuutoksen psykologisista vaikutuksista

Paris Marxin artikkeli Medium-verkkosivustolla kertoo mm. ilmastotutkijoiden ja toimittajien mielenterveysongelmista

Ylen uutinen: 100 lämmenneimmän joukossa neljä suomalaiskaupunkia

Artikkelit

Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelu

Arvostamme asiakkaitamme ja siksi erotumme ensiluokkaisella ja tehokkaalla asiakaspalvelulla. Ota meihin yhteyttä, jos kaipaat apua sopimuksen teossa, palvelun käyttöönotossa tai vain haluat uuden, edullisemman sähkösopimuksen.

Asiakaspalvelun aukioloajat: arkisin klo 9–18

Aukioloaikojen ulkopuolella lähetä tiedustelusi sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@lumoenergia.fi.

Asiakaspalvelun palvelupuhelimen hinnasto: paikallisverkkomaksu

09 4272 0444 asiakaspalvelu@lumoenergia.fi