Puhuttaessa hiilidioksidipäästöistä unohdetaan usein yhtä tärkeä hiilinielu, eli se, miten jo päästetty hiilidioksidi saadaan häviämään. Metsien peittämässä Suomessa hiilinielusta voisi tulla hittituote, mutta mitä se oikein tarkoittaa.
Metsä elää ja hengittää. Ilman elinvoimaista ympäristöä ilmakehässä olisi hiilidioksidia jo nyt todella vaarallinen määrä. Ihmisten ilmaan laskemasta hiilidioksidista noin puolet on yhä ilmakehässä, jos tarkastellaan viimeisen sadan vuoden teollista ajanjaksoa. Toinen puolikas on hävinnyt kasvien ja merten toimesta.
Hiilinieluja on tutkittu erityisen pitkälle juuri Suomessa
Kuluneen hallituskauden aikana hakkuista on tullut merkittävä aihe ilmastokeskustelussa. Bios-tutkimusryhmän raportin mukaan kokonaispäästöjen ennustetaan olevan vuonna 2030 jopa puolet korkeammat kuin vuonna 2015. Syyksi kerrotaan pääosin metsänkäyttöön, avohakkuisiin ja biotalouteen liittyvät ongelmat. Eli hiilinielujen katoaminen.
“Vaikka kaikki esitetyt lisätoimet otettaisiin käyttöön, päästöt kasvavat raportin mukaan silti 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasosta. Myös kahden aikaisemman ilmastosopimuksen kaksivuotisraportin sekä hallituksen Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarvioinnin luvut kertovat, että hiilinielujen huomattava heikkeneminen vie edellytykset päästövähennysten saavuttamiselta”, kerrotaan Biosin raportissa.
Hallituksen suunnittelema joutomaiden metsitysohjelma nostaa metsät isoon rooliin. Sipilä haluaisi metsittää myös Afrikkaa. Brasilian valtava metsäkato on esillä kansainvälisessä ympäristökeskustelussa päästöjen rinnalla. Tämä kaikki liittyy hiilinielujen tilanteeseen.
Mikä on hiilinielun markkina-arvo
Erilaisissa näkemyksissä hiilinieluista voitaisiin tehdä kauppatavaraa, joka tekisi metsistä arvokkaita ilman minkäänlaista jalostusta, pelkällä olemassaolollaan. Arvonmääritys on kuitenkin vaikeaa, sillä asiasta tiedetään tai kerrotaan vielä varsin vähän.
Tärkeintä ilmaston kannalta on, että hiilinieluja ei heikennetä, vaan niitä vahvistetaan rinta rinnan päästövähennysten kanssa. Sen, miten tämä saadaan kannattavaksi pitäisi olla sivuseikka.
Nielujen mittausasemista puolet on Suomessa ja meillä tutkimukset on viety pisimmälle. Suomalaisen metsän olemassaolo kasvattaa arvoaan ja sen tutkimisesta voisi löytyä vaikka uusi Nokia, sillä ilmastonmuutoksen vaatimat toimenpiteet eivät ole ainakaan vähenemässä.
----------