Sähkön hinta ilmoitetaan normaalisti kilowattitunteina (kWh). Yksi kWh maksaa tavallisesti 5–7 senttiä. Hinta riippuu sähkön alkuperästä ja sopimustyypistä.
Mitä kilowattitunti tarkoittaa käytännössä? Vastataksemme tähän kysymykseen listasimme tyypillisimpien sähkölaitteiden kulutusarviot.
Näin lasket laitteen kulutuksen
Kun laitteen watteina (W) ilmoitettava teho on tiedossa, muutetaan se kilowateiksi (1000 wattia = kilowatti). Käyttöaika mitataan tunneissa, esimerkiksi puolen tunnin käyttöaika on 0,5 tuntia. Energiankulutus lasketaan kertomalla teho käyttöajalla. Tunti 1 kW -tehoisen laitteen käyttöä kuluttaa yhden kilowattitunnin (kWh).
Yleinen käyttöelektroniikka kuluttaa pienen osa sähköstä
- Jääkaappi – 0,5 kWh/vuorokausi
- Kahvin- tai vedenkeitin – 0,1 kWh/pannullinen juomaa
- Astian- tai pyykinpesukone – 1 kWh/koneellinen
- Kannettava tietokone – 0,3 kWh/tunti
- Televisio – 0,1 kWh/tunti
- Hehkulamppu 40 W – 0,4 kWh/tunti
- Energiansäästölamppu 11 W – 0,01 kWh/h
- Saunan sähkökiuas – koosta riippuen 5–10 kWh/kerta
Todelliset sähkönkuluttajat ovat lämmitys ja vesi
- Ilmastointi tai sähkölämmitys – noin 5 kWh/päivä
- Lämminvesivaraaja – 3 kWh/päivä
- Kylpyhuoneen lattialämmitys – 2,5 kWh/päivä
*Huom! Kaikki annetut kulutukset ovat keskimääräisiä arvioita ja vaihtelevat laitteen iän, mallin sekä koon mukaan. Asuntokohtaiset kulutukset vastaavat noin 5 m² kylpyhuoneella varustettua kolmiota.
Pienet muutokset kulutuksessa voivat tuoda suuria säästöjä
Kun olet kilpailuttanut omaan tarpeeseen parhaan sähkösopimuksen, on säästämisen kannalta olennaista selvittää, valuuko sähköä hukkaan. Asteen pudotus lämpötilassa, vedentasapainesuuttimen asentaminen sekä taloyhtiön saunan ja pyykkituvan hyödyntäminen voivat tuoda näkyviä tuloksia sähkölaskulle.
Lue lisää asumisen energiatehokkuudesta
Minkälaisella sähkösopimuksella saa parhaan kWh-hinnan
Koska sähkön tuotanto- ja pörssihinta vaihtelee jatkuvasti, sähkön myyjät paketoivat asiakkailleen erityyppisiä ratkaisuja. Kuukausittain sähkölaskulle tuleva hinta annetaan määräajaksi tai se seuraa pörssisähkön hintaa ja muuttuu kuukausittain. Lopullisen laskun määrittelee käytetyn sähkön määrä.
Energiaviraston tilastoista selviää, että kokonaiskustannukseltaan määräaikaisen ja markkinahintaisen sopimuksen ero vuositasolla on hyvin pieni. Määräaikaisessa sopimuksessa lasku on tasaisempi, pörssihintaisella sopimuksella sähkölaskun suuruus vaihtelee, mutta voi olla pitkässä juoksussa edullisempi. Kiinteähintainen sopimus tarjoaa tasaisen sähkölaskun jokaiselle kuukaudelle tietyn käyttörajan puitteissa.
