Ympäristöystävällinen sähkösopimus – Näin sähkön alkuperät eroavat toisistaan

Säh­kö­so­pi­muk­sia ver­tail­les­sa on help­po kat­soa pelk­kää hin­taa, sil­lä pis­tok­kees­ta tu­le­va säh­kö toi­mii sa­mal­la ta­val­la myy­jäs­tä riip­pu­mat­ta. Säh­kön tuo­tan­nos­sa on kui­ten­kin suu­ria ero­ja, ei­kä hal­vin sähkösopimus ai­na ole pa­ras vaih­toeh­to.

Säh­kö­so­pi­mus­ten mer­kit­tä­vin ero ym­pä­ris­tön ja ar­vo­maail­man kan­nal­ta on säh­kön al­ku­pe­rä. Eri­lai­sia rat­kai­su­ja on tar­jol­la niin mon­ta, et­tä ku­lut­ta­jan voi ol­la vai­keaa löy­tää omia ar­vo­jaan ja toi­vei­taan vas­taa­va so­pi­mus. Al­la on lis­tat­tu tyy­pil­li­set vaih­toeh­dot säh­kön al­ku­pe­räk­si.

Sekasähkö

Määrittelemättömällä alkuperällä myytävä sekasähkö voidaan tuottaa millä tahansa tavalla. Usein sekasähkö on halvinta mahdollista energiaa. Sekasähkön ostajan rahoista osa menee väistämättä fossiilisten polttoaineiden käyttöön, ja myyjä päättää, mistä välittämänsä sähkön hankkii.

Energiaviraston mukaan vuonna 2019 alkuperältään varmentamattoman sähkön tuotantojakauma oli Suomessa seuraavanlainen: ydinvoima 51,42 %, fossiiliset energialähteet ja turve 43,34 % ja uusiutuvat energialähteet 5,24 %.

Biosähkö

Bio­polt­toai­neil­la tar­koi­te­taan puu­ta, tur­vet­ta ja hak­kuu­jä­tet­tä. Bio­polt­toai­nei­den tuo­tan­to on usein pai­kal­lis­ta, ja niiden hii­li­ja­lan­jäl­ki on var­sin pie­ni suo­riin fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin ver­rat­tu­na. Bio­säh­köä myy­vät lä­hin­nä bio­polt­toai­neil­la ener­giaa tuot­ta­vat yri­tyk­set. Vaik­ka bio­polt­toai­nei­ta käy­te­tään pal­jon pien­tuo­tan­nos­sa, puus­ta syn­tyy vii­den­nes Suo­mes­sa käy­tet­tä­väs­tä ener­gias­ta.

Fossiiliton tai päästövapaa sähkö

Kun pu­hu­taan säh­kös­tä, jon­ka tuo­tan­to ei tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ei­kä kuor­mi­ta il­mas­toa, on ky­sees­sä usein pääo­sin ydin­voi­mal­la tuo­tet­tu säh­kö. Ydinvoiman rin­nal­la sähköntuotannossa saatetaan käyttää tuu­li- ja ve­si­voi­maa. Ky­se ei siis ole uu­siu­tu­vis­ta ener­gia­muo­dois­ta, ja osalla ra­hois­ta tu­etaan ydin­voi­maa. Mark­ki­noil­le on il­mes­ty­nyt myös täy­sin ydin­voi­mal­la tuo­tet­tu­ja säh­kö­so­pi­muk­sia.

Uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö

Uu­siu­tu­vil­la ener­gia­muo­doil­la tar­koi­te­taan ylei­ses­ti tuu­li-, au­rin­ko- ja ve­si­voi­maa. Nä­mä tuo­tan­to­muo­dot ei­vät ku­lu­ta luon­non­va­ro­ja tai tuo­ta pääs­tö­jä. Tu­le­vai­suu­des­sa uu­siu­tu­vien ener­gia­muo­to­jen tuotantolaitosten jouk­koon voi­vat nous­ta myös aal­to- ja vuo­ro­ve­si­voi­ma­lat. Uu­siu­tu­vista energialähteistä tuo­tet­tu säh­kö tu­li­si os­taa myy­jäl­tä, jo­ka huo­leh­tii energian al­ku­pe­rä­ta­kuis­ta. Usein voit va­li­ta it­se, mi­kä­li ha­luat eri­tyi­ses­ti vain au­rin­ko-, tuu­li- tai ve­si­voi­maa.

EKOenergia

EKOe­ner­gia on ai­noa säh­köl­le myön­net­tä­vä kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu ym­pä­ris­tö­merk­ki. Säh­kö on tuo­tet­tu al­ku­pe­rä­ta­kui­den mu­kai­ses­ti uu­siu­tu­vis­ta ener­gia­läh­teis­tä va­li­koi­duis­sa tuo­tan­to­lai­tok­sis­sa. Tuotantolaitosten tulee täyttää kestävyyskriteerit, jotka edellyttävät, että ne on sijoitettu maantieteellisesti kestäviin paikkoihin. Esimerkiksi tuu­li­voi­ma­lat sijoitetaan suojeltujen luontokohteiden ja tärkeiden lintualueiden ulkopuolelle ja virtavesiä suojellaan. Li­säk­si osa mak­suis­ta lahjoitetaan Ilmastorahastoon, josta rahoitetaan uusiutuvan energian projekteja, jotka eivät muuten toteutuisi.